Lentävä ohjelmistokehittäjä

Kirjoittanut Karri Harju
Julkaistu

Toinen ammatti on tuonut uutta näkemystä siihen, miten laadukkaan ohjelmiston tulisi toimia. Emil Pirinen on 26-vuotias ohjelmistokehittäjä, joka on valmistunut myös lentäjäksi. 

Monadilla aloitti lokakuun alussa ohjelmistokehittäjä, jolla on tieto- ja viestintätekniikan insinöörin tutkinnon lisäksi myös lentäjän pätevyys taskussa. Ohjelmistoalalla Emil on työskennellyt jo useamman vuoden. Hän onkin ehtinyt tekemään laidasta laitaan hommia: fullstack-verkkokehitystä, python-ohjelmointia, C++ -ohjelmointia teollisuuskoneisiin sekä konenäön sovellutuksia. Verkkokehitys on Emilille erityisen mieluista:
– On hienoa, että sama sovellus on mahdollista laittaa kaikkiin laitteisiin, missä on näyttö, selainsovellus ja internetti. Voidaan pyörittää missä vain yhdellä codebasella. Samalla teknologiavaihtoehtoja on laaja määrä. 

Unelmat veivät lentäjäkoulutukseen

Näkymiä koulukoneen ikkunasta. (Kuva: Emil Pirinen)

Jo yläkouluaikoina taivaille halajanut Emil aloitti lentäjäopinnot kaksi vuotta sitten. Intensiivinen koulutusjakso vaatii omistautumista, sillä koulusta ei ole lomia ja jokainen arkipäivä joko opiskellaan tai lennetään. Ensimmäinen yksinlento tapahtuikin jo 16 lentotunnin jälkeen Diamond DA40-koulukoneella. Mieleenpainuvin kokemus olikin CPL-kolmioksi kutsuttava tehtävä, jossa lennetään vähintään 300 mailia ja lentoon kuuluu vierailu vähintään kahdella eri kentällä lähtökentän lisäksi. 

Uutta näkökulmaa ohjelmistokehitykseen

Lentäjäksi opiskelu oli myös antoisaa ohjelmistokehittäjän näkökulmasta. Lentäjän tulee tuntea hyvin autopilotin ja muiden lentokoneen tietojärjestelmien toiminta. Kun autopilotti tekee muutoksia lentäjän täytyy ymmärtää, miksi järjestelmä päätyi tekemään muutoksen ja tarvittaessa korjata parametreja. Kun järjestelmä vastaa matkustajakoneessa satojen ihmisten turvallisesta matkanteosta, täytyy lentäjän olla tilanteen herra.

– Autopilotin kanssa työskentely on tuonut vahvan näkökulman käyttäjäkokemuksen suunnitteluun kaikenlaisissa ohjelmistoissa. Kriittisissä järjestelmissä käyttäjän täytyy ymmärtää miksi ohjelmisto tekee tiettyjä ratkaisuja ja mitä se mahdollisesti tekee seuraavaksi. Bugit ja huono käyttäjäkokemus voivat asettaa satojen ihmisten hengen vaaraan, Emil sanoo.

Autopilotti on tiheästi liikennöidyissä ilmatilassa myös lentäjää parempi seuraamaan muuta liikennettä. Keski-Euroopassa tietyn lentopinnan yläpuolella ei edes saa lentää kuin autopilotilla, sillä etäisyydet muihin lentokoneisiin ovat sen verran niukat, ettei lentäjän oma havainnointi- ja reagointikyky riitä ylläpitämään riittävää turvallisuutta. 

Ilmailualaan liittyvät ohjelmistoprojektit kiinnostavat 

Koodaushommat, joissa olisi mukana ilmailualan tekemistä kiinnostavat nyt erityisesti:
– Olisi hienoa päästä konsultoimaan lentäjän käyttämän elektronisen lentolaukun (EFB) kehitystyötä. Se sisältää kaiken lentäjän tarvitseman tiedon lentoon liittyen aina nousun laskelmista navigaatioon. Myös lentokoneen liittyvän ilmailuelektroniikan järjestelmien kehitys kiinnostaa, kertoo Emil.