Tie Monadiin kulki LinkedInin kautta. Teemu oli kokeillut yrittäjyyttä puolen vuoden ajan ja pohtinut jatkoa freelancerina, koska sopivia palkkarooleja ei ollut tullut vastaan.
– Yhtenä aamuna löytyi Monadin positio ja pääsin haastatteluun. Päätös syntyi nopeasti, Teemu kertoo. 

Yksi asia yllätti erityisesti: ilmapiiri. Konsulttiala ei ole viime aikoina tuntunut toiveikkaalta, mutta Monadilla tunnelma on ollut optimistinen, avoin ja eteenpäin suuntautunut. 

DI, joka tajusi olevansa humanisti

Teemu on koulutukseltaan tietotekniikan diplomi-insinööri. Hän haki alun perin arkkitehdiksi, päätyi valinnaisena kohteenaan DI-opintoihin ja huomasi jo opintojen aikana, ettei varsinainen koodaus ollut hänen elementtinsä. Maisterivaiheessa suunta kääntyi käyttäjäkokemukseen ja yrittäjyyteen. Valmistuessaan hän tiesi olevansa enemmän ihmisten kuin koneiden puolella.

Designerina Teemu kuvaa itseään ennen kaikkea intuitiiviseksi havainnoijaksi. Hän vaistoaa nopeasti, mitä ihmiset oikeasti haluavat, mitä he pelkäävät, ja missä kohtaa jokin alkaa tuntua hankalalta. Systemaattinen prosessikaaviointi ei ole hänen vahvin puolensa. Sen sijaan gut feeling vie eteenpäin. Hän ei usko yltiörationaalisuuteen, vaan siihen, että hyvä suunnittelu syntyy herkkyydestä nähdä kokonaisuus ja yksityiskohdat yhtä aikaa.

Hän viihtyy erityisesti projektien alkuvaiheessa: mahdollisuuksien avaamisessa, ideoinnissa ja kokonaisuuksien laajentamisessa. Supistaminen ja karsiminen eivät sytytä samalla tavalla. Suuret linjat, konseptin hahmottaminen ja ihmisten kanssa keskustelu ovat hänen vahvuuksiaan. Silti esteettisyys on tärkeä osa ajattelua. Pelkkä toimivuus ei riitä, palvelun pitää myös tuntua oikealta.

Minimalismi ei ole hänelle itseisarvo. Tärkeämpää on kerroksellisuus: käyttöliittymä voi olla ensisilmäyksellä hyvinkin pelkistetty, mutta avautuu syvemmäksi ja monipuolisemmaksi sitä mukaa, kun käyttäjän tarpeet tarkentuvat.

Design ei ole lisäkulu vaan suunnan kirkastaja

Yksi sitkeimmistä muotoilun väärinkäsityksistä liittyy siihen, että se nähdään ainoastaan  kaunisteluna. Teemun näkökulmasta kyse on päinvastaisesta: design on suunnittelua, hahmottamista ja merkityksen kirkastamista. Jokainen järjestelmä, myös taustalla toimiva admin-käyttöliittymä, ansaitsee käyttäjälähtöisen ajattelun.

– Hyvä design vastaa kysymyksiin: kelle tämä tehdään, miksi ja miten se palvelee tarkoitustaan. Siinä on liiketoiminnan ydin, Teemu summaa.

Erityisesti tekoälyn aikakaudella toteutus nopeutuu vauhdilla. Silloin korostuu kysymys siitä, mitä ja kenelle ollaan rakentamassa.

– Design tuo arvon kirkastamisen. Ilman sitä tehdään helposti asioita, joita ei oikeasti tarvita, hän kertoo. 

Onnistumista Teemu tarkastelee kolmen näkökulman kautta.

Ensinnäkin loppukäyttäjän kokemus: onko palvelu helppo, selkeä ja luonteva käyttää? Jos käyttö tuntuu vaivattomalta, suunnittelu on tehnyt tehtävänsä.

Toiseksi kehittäjän näkökulma: ovatko ratkaisut toteutettavissa järkevästi? Hyvä design ei ole irrallinen visio, vaan sellainen, jonka voi rakentaa kestävästi.

Kolmanneksi liiketoiminnan näkökulma: täyttääkö projekti odotukset ja tuottaako se arvoa?

Kun nämä kolme kohtaavat, design ei ole kustannus vaan investointi. Se tekee palvelusta toimivan ja parhaimmillaan myös odotukset ylittävän.

Ilmailuhankkeista projektin liidaamiseen

Monadilla Teemu on työskennellyt ilmailuun liittyvissä hankkeissa. Yhdessä projektissa fokus oli käyttöliittymäkorjauksissa, toisessa taas lähdettiin rakentamaan kokonaisuutta puhtaalta pöydältä. Uudessa hankkeessa hän vastaa laajemmasta konseptisuunnittelusta, design systemistä ja tiimin sisäisestä liidauksesta.

Juuri liidaus on ollut tähän asti kiinnostavin ja samalla haastavin osa roolia. Projektin vetäminen design edellä on uusi alue, jota hän haluaa kehittää määrätietoisesti. Ihmisten johtaminen ja yhteisen suunnan rakentaminen ovat kiinnostaneet jo pidempään.

Yhteistyö kehittäjien kanssa toimii hänen mukaansa parhaiten silloin, kun asetelma ei ole vastakkainasettelua, vaan rinnakkaista asiantuntijuutta. Avoin keskustelu, autonomia molemmin puolin ja yhteinen päämäärä tuottavat parhaat ratkaisut. Hyvät ideat eivät synny yksin yhdestä roolista.

Fokus iltapäivällä, tatamilla tyhjä pää

Teemun työpäivä alkaa rennosti aamukahvilla ja Slack-kuulumisilla. Paras keskittyminen osuu usein iltapäivään, jolloin suuremmat kokonaisuudet loksahtavat paikoilleen. Työvälineenä Figma on arjessa keskiössä, mutta kynä ja paperi kulkevat edelleen rinnalla, kun ajatuksia pitää hahmotella nopeasti. Koodia tuottavat vibe-työkalut ovat myös kiinnostuksen kohteena: aika näyttää niiden potentiaalin suunnittelutyössä.

Työpäivän jälkeen suunta käy usein salille tai jujutsuun. Puolitoistatuntinen tatamilla tyhjentää pään tehokkaasti. Arki-illat kuluvat pitkälti pienten lasten kanssa, mutta aikaa löytyy myös kuvataiteelle ja elokuville. Kuvataide heijastaa samaa ajattelutapaa kuin design: kokeile, etene, anna intuition ohjata.

Haaveissaan Teemu voisi hyvin olla taiteilija–filosofi–kirjailija, mutta vakavaraisen insinööri-isin taloudellinen turva ajaa tässä elämänvaiheessa edelle. IT-muotoilijana hänellä on mahdollisuus hyödyntää luovuutta, intuitiota ja ihmistaitojaan, vaikka ympäristön tarjoama ilmaisuvoima on rajallisempaa. Aiemmassa työssään hän ehti myös pitää luentosarjaa moraalista ja muotoilusta. Se on yhdistelmä, joka kertoo hänen tavastaan hahmottaa maailmaa.

Teemu on designer, joka ei rakenna pelkkiä käyttöliittymiä. Hän rakentaa suuntaa. Ja tekee sen mieluummin kerroksia avaamalla kuin niitä karsimalla.