Design thinking on ajattelutapa, jolla viitataan suunnittelijoiden käyttämiin strategisiin, empaattisiin, kognitiivisiin ja käytännöllisiin toimintatapoihin uutta luodessaan. Keskeisimpiä teemoja design thinkingiin liittyen ovat ihmiskeskeisyys, luova ideointi, iteratiiviset luomisprosessit, ketterä prototypointi sekä yhteistyö organisaation eri toimintojen ja sidosryhmien välillä. Käytännön muotoiluprosessissa design thinking näkyy ihmislähtöisinä tapoina ratkaista haasteita ja ongelmia. Sen avulla luodaan tehokkaasti muun muassa digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat sekä liiketoiminnan että asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Design thinkingin keskiössä on ihmisten ymmärtäminen – esimerkiksi palvelun asiakkaiden ymmärtäminen vaatii, että heidät osallistetaan suunnitteluprosessiin. Osallistaminen on hedelmällisintä kun sitä tapahtuu läpi suunnitteluprosessin: alustavan ymmärryksen luomisesta ratkaisuaihioiden iterointiin, viimeistelyyn ja testaukseen saakka.
Ymmärryksestä ratkaisun validointiin
Pääpiirteissään suunnitteluprosessimme koostuu muutamista vaiheesta, jotka voivat toimia yksittäin tai yhdessä epälineaarisessa prosessissa. Prosessi on aina luonteeltaan iteratiivinen.
- Liiketoiminnallisten tavoitteiden ja rajoitteiden ymmärtäminen
- Asiakkaiden, käyttäjien ja/tai muiden sidosryhmien ymmärtäminen
- Ongelman tarkentaminen
- Ratkaisuhypoteesien ideoiminen
- Ratkaisuhypoteesien iteroiminen ja validoiminen nopean prototypoinnin avulla
- Investointilaskelmien tekeminen ja niiden kannattavuuden arviointi
- Suunnitelmien viimeistely osallistaen sidosryhmiä
Käyttäjien ja muiden tärkeiden sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen esimerkiksi sovelluskehitysprojektissa saa aikaan parempaa käyttökokemusta, joka lisää ohjelmiston käyttöä. Kun koko tiimi kehittäjistä suunnittelijoihin ymmärtävät eri ryhmien tarpeet, johtaa se onnistuneempiin ratkaisuihin sekä tyytyväisempiin käyttäjiin, vähentää kalliita muutoksia ohjelmiston rakenteisiin ja suoraviivaistaa koko kehitysprosessia.
Kuinka suunnittelutyö etenee käytännössä?
Kuvitellaan hypoteettinen esimerkki. Tiimin tehtävänä on luoda sulavampi tapa varata aikoja terveysasemalle. Yhdessä terveysaseman johdon ja hoitoprosessista vastaavien kanssa keskeisimmäksi tavoitteeksi määritetään työntekijöiden työkuorman vähentäminen ja näin hoitohenkilökunnan ajan vapauttaminen itse hoitotyöhön, minkä oletetaan parantavan asiakaskokemusta. Tämä tukee yrityksen strategiaa tarjota kilpailua keskimääräistä laadukkaampaa palvelua kustannustehokkaasti. Tästä johdetaan tärkeimmiksi suunnittelua ohjaaviksi mittareiksi ja ohjureiksi yhteen ajanvaraukseen keskimäärin kuluva työaika, asiakkaiden kokemus ajanvarauksen sulavuudesta sekä asiakkaiden kokemus hoitotilanteesta. Näiden avulla voimme arvioida uuden ratkaisun vaikuttavuutta ja euromääräistä arvoa yritykselle sekä ne toimivat perusteina suunnittelun aikana tehtäville päätöksille.
Asiakasymmärrys: Liiketoiminnallisten tavoitteiden lisäksi tarvitaan ymmärrys palvelun osallisten tarpeista ja ongelmakohdista, tässä tapauksessa potilaiden ja tietysti lääkintähenkilökunnan. Tiimi haastattelee lääkintähenkilökuntaa ja potilaita sekä havainnoi lääkäriaseman työnkulkua, jotta se ymmärtäisi haasteet ja kehitysmahdollisuudet. Esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä voitaisiin esittää palvelun eri osallisille:
- Mikä on ajanvarausten aikaa vievin tai turhauttavin osa?
- Mitä tietoja potilaasta tarvitaan ennen ajanvarausta?
- Miten potilaat mieluiten varaavat ajan?
Ongelman tarkentaminen: Tutkimuksen perusteella tiimi tunnistaa keskeiset haasteet ja kehitysmahdollisuudet ja määrittelee tarkemmin ongelman, jota yritetään ratkaista. Tiimi voisi esimerkiksi tunnistaa, että nykyinen ajanvaraus on potilaille sekava ja he unohtavat usein varatun ajan, johtaen aikojen perumisiin.
Ideointi: Tiimi luo alustavia ratkaisuhypoteesejä, kuinka ajanvarausprosessia voisi parantaa ja he voisivat harkita ratkaisuja, kuten:
- Ajanvarausprosessin yksinkertaistaminen, joka opastaa potilasta vaiheiden läpi
- Lähettää automaattisia muistutuksia varatusta ajasta notifikaatioina, tekstiviestillä ja sähköpostilla
- Luoda käyttöliittymä lääkintähenkilökunnalle, jolla olla yhteydessä potilaisiin matalalla kynnyksellä
Prototypointi ja testaus: Suunnittelutiimi luo karkeita prototyyppejä lupaavimmista ratkaisuista. He voisivat esimerkiksi luoda mobiilisovelluksen prototyypin ja testata sitä terveysaseman potilailla kerätäkseen palautetta ja tehdä muutoksia prototyyppiin palautteen perusteella.
Investointilaskelmat ja kannattavuuden arviointi: Tässä vaiheessa hahmoteltaisiin vaadittavat kehitysinvestoinnit ja niiden suhde saatuun hyötyyn kuten työntekijöiden säästämään aikaan, väärinkäsitysten ja virhetilanteiden minimointiin sekä arvioituun parempaan asiakaskokemukseen.
Designien viimeistely: Tiimi viimeistelee designit yrityksen muuhun ilmeeseen ja toimintatapoihin hyvin istuviksi ja validoi tarvittaessa nämä vielä asiakkailla sekä palvelun muilla käyttäjillä.
Edellä kuvatun suunnitteluprosessin avulla luotuihin designeihin nojaten voidaan luoda ajanvaraussovellus, joka vastaa sekä liiketoiminnan että asiakkaiden tarpeisiin, johtaa parempaan asiakaskokemukseen ja vähentää peruuntuneita aikoja. Kun kaikki tämä tieto ja ymmärrys on hankittu ennen ensimmäistäkään sovellusjulkaisua, säästetään sekä aikaa että rahaa. Myös läpi aktiivisen kehitysvaiheen suunnittelija on läsnä varmistamassa, että toteutus vastaa designeja ja palvelun luoma arvo realisoituu valmiissa palvelussa.
Suoraviivaista tarvittaessa
Design thinking ja siitä johdetut suunnitteluprosessit eivät ole one-size-fits-all-menetelmiä. Riippumatta projektin luonteesta, on tärkeää muistaa, että menetelmät, prosessit ja työkalut ovat vain keinoja, joiden tarkoitus on palvella teitä, eikä päinvastoin. Siksi on järkevää soveltaa ja tarvittaessa suoraviivaistaa lähestymistapaa tilanteen niin vaatiessa. Tämän takia jokaisen tuotteen tai palvelun suunnitteluprosessin on mukailtava organisaation tarpeita ja tomintatapoja, eikä päinvastoin.
Yhteenveto
- Design thinking on tehokas menetelmä ongelmanratkaisuun
- Luodaksesi menestyviä tuotteita ja palveluita sinun on ymmärrettävä asiakkaita sekä muita suunniteltavan ratkaisun kannalta oleellisia sidosryhmiä
- Oikean ongelman ratkaisemalla säästät aikaa ja rahaa
- Ideoista jalostetut ratkaisuhypoteesien prototyypit ovat kustannustehokas tapa testata ratkaisun toimivuutta
- Design thinking ei tarkoita lineaarista, kiveen hakattua prosessia – sovella siis tarvittaessa, mutta muista iterointi
Monad on kumppanisi
Yllä kuvatut menetelmät ovat meille arkea ja yksi syy siihen, miksi asiakkaamme pitävät kanssamme työskentelystä ja miksi heille tehdyt ratkaisut keräävät kiitosta käyttäjiltään. Ota yhteyttä, mikäli teitä kiinnostaa luoda tai kehittää palveluitanne kustannustehokkaasti osaavaan suunnittelutyöhön nojaten!
Sovitaanko juttutuokio?
Käydään yhdessä läpi teidän tilanne ja tarpeet, niin voimme tehdä ehdotuksen etenemisestä.
Antti Riikonen, CEO
+358 50 480 2426
[email protected]
Ajankohtaista
